Jujutsu on hyvin vanha kamppailulaji, joka on alun perin syntynyt Japanissa. Tämän perinteikkään taistelulajin syntyhistoria voidaan jäljittää noin parin tuhannen vuoden taakse, mutta varsinainen jujutsun kultakausi ajoittuu 1300-1800 -lukujen Japaniin, jolloin samurait käyttivät sitä taisteluissa. Suomen Jujutsuliiton mukaan jujutsu tarkoittaa suomeksi käännettynä (柔 = ju) ”pehmeä, joustava, mukautuva” (術 = jutsu) ”tekniikka, taito, taide”. Nimi kertoo siitä, että kamppailulajina jujutsu ei perustu aseiden käyttöön ja voimaan, vaan tekniikkaan.

Jujutsun historia

Japanilainen kamppailukulttuuri syntyi Muromachi-kauden (1338-1573) aikana, jolloin taistelun ytimeksi alkoi muodostua vastustajan kohtaaminen paljain käsin. Ensimmäiset jujutsu-liikkeet oli kehitetty haarniskaan pukeutuneille kamppailijoille. Koska haarniskoitua vastustajaa oli vaikea kukistaa potkimalla tai lyömällä, osoittautuivat erilaiset väännöt ja painiotteet tehokkaimmiksi. Jujutsun kultakausi ajoittuu 1300-1800 -lukujen Japaniin samuraiden taisteluihin. Vain harvat suvut saivat opetusta jujutsusta ja opit olivat salaisia. Samalla syntyi koulukuntia, jotka erikoistuivat jujutsun eri osa-alueisiin.

Japanin yhteiskuntajärjestelmä muuttui vuonna 1868, jolloin vuodesta 1603 alkanut Edo-kausi päättyi vallankumoukseen. Tuolloin monet jujutsu-perinteet katosivat, koska samurait menettivät oikeuksiaan. Samalla kuitenkin myös uusia budo-lajeja alkoi syntyä jujutsun pohjalta, esimerkiksi Jigoro Kano loi Judon, jossa kampaillaan vastustajaa vahingoittamatta. Meji-kauden (1868-1912) aikana Japanissa alkoi teollistumisen ja länsimaistumisen aikakausi, jolloin taistelulajit menettivät merkitystään. Vuosisadan vaihteen jälkeen kamppailuperinteet nousivat jälleen uuteen suosioon, kun niitä alettiin käyttää apuna nuorison kasvattamisessa.

  • Japanissa syntynyt kamppailulaji
  • Perustuu tekniikkaan, ei voimankäyttöön
  • Kultakausi sijoittuu 1300–1800-lukujen samuraiden Japaniin

Nykyajan moderni jujutsu

1940-luvulla Japani ajautui toiseen maailmansotaan, jonka aikana kamppailulajien harrastaminen kiellettiin, koska liittoutuneet katsoivat niiden olevan valmistautumista sotaan. 1950-luvulla kiellot kumottiin ja monet jujutsu-koulut avasivat jälleen ovensa. Modernin jujutsun aikakausi alkoi ja uusia jujutsu-tekniikoita kehitettiin myös muualla kuin Japanissa. 1300-luvulta peräisin olevat ikivanhat jujutsu-perinteet elävät kuitenkin vielä tänä päivänäkin lajin tyylisuunnissa. Japanissa niitä pidetään kansallisaarteina ja ikivanhoja jujutsu-traditioita harjoitetaan yhä samassa muodossa kuin samuraiden aikakautena.

Perinteisessä jujutsussa tekniikoiden toimivuutta mitattiin sillä, selviääkö samurai takaisin taisteluista. Jujutsu yleisnimitystä käytetään kuvaamaan samuraisotilaiden kehittämiä aseettomia tai pieniä aseita sisältäviä lähitaistelutekniikoita. Nykyajan moderni jujutsu ei kuitenkaan enää mittaa niin tarkasti tekniikoiden toimivuutta kuin perinteinen tyylisuunta. Monelle lajin harrastajalle siitä on tänä päivänä tullut tapa kohottaa kuntoa. Lajin harrastamisen kautta opetellaan myös itsepuolustustaitoja. Jujutsun punaisena lankana on läpi vuosisatojen ollut mielen, kehon ja taistelutaidon kehittäminen.

Jujutsun harrastaminen Suomessa

Suomessa voi harrastaa useita eri taistelulajeja, jotka perustuvat perinteisiin japanilaisiin kamppailutyyleihin. Pelkästään jujutsun pohjalta syntyneiden kamppailulajien kirjo on niin valtava, että kokonaisuudesta on vaikea saada otetta. Eri tyylisuuntien nimillä voi myös olla poikkeavia kirjoitusasuja, esim. jujutsu, ju-jutsu tai jiu-jitsu. Tässä artikkelissa keskitytään kuvaamaan tarkemmin niitä jujutsun tyylisuuntia, joissa Suomen Jujutsuliitto järjestää harrastus- ja kilpailutoimintaa. Jujutsuliittoon kuuluu tällä hetkellä 14 jäsenseuraa ja kannattajajäsenseuraa, jotka järjestävät toimintaa eri puolilla Suomea.

Suomen Jujutsuliiton jäsenseuroissa jujutsu-lajeja on tarjolla useita erilaisia. Liitto korostaa, ettei sillä ole yhtä jujutsu-järjestelmää, vaan liittoon kuuluu monia eri jujutsu-tyylisuuntia. Jäsenseurojen harjoittamat tyylit kuuluvat moderniin jujutsuun, esimerkkeinä voi mainita japanilaisen ja englantilaisen jujutsun sekä suositun brasilialaisen jujutsun. Nämä tyylisuunnat ovat saaneet nimensä sen mukaan, miltä alueelta niiden päävaikutteet ovat Suomeen tulleet. Suosittu taistelulaji on myös Daitoryu Aikijujutsu, joka on yksi vanhimmista yhä opetettavista jujutsun tyylisuunnista maailmassa.

  • Jujutsuun pohjautuvia lajeja valtava määrä
  • Jujutsuliittoon kuuluu 14 jäsenseuraa
  • Jujutsua voi harrastaa eri puolilla Suomea
  • Daitoryu Aikijujutsu yksi vanhimmista tekniikoista
  • Brasilialaisesta jujutsusta tullut suosittu harrastus

Jujutsussa kilpaileminen

Jujutsuun perustuvia kamppailulajeja on useita, mutta valtaosassa seuroista ei järjestetä lainkaan kilpailuja, vaan järjestöt keskittyvät pelkästään harrastustoimintaan. Brasilialainen jujutsu on yksi tunnetuimmista kamppailu- ja itsepuolustuslajeista, jota voi harrastaa useissa eri järjestöissä ympäri Suomea. Tämä jujutsu-tyylisuunta on jo niin suosittu harrastus, että sen parissa järjestetään myös kilpailutoimintaa. Suurin kilpailuja järjestävä taho on Suomen Brasilialaisen Jujutsun Seura, joka vastaa lajin SM-kilpailujen järjestämisestä eri tasoisille juniori- ja senioriharrastajille.

Toinen jujutsu-kilpailuja järjestävä taho on Helsingin Ju-jutsuklubi, joka järjestää lajissa vuosittain mm. SM-tason kilpailuja. Jujutsun harjoitteleminen alkoi kyseisellä klubilla jo vuonna 1977, joten se on Suomen vanhin jujutsu-seura. Helsingin Ju-jutsuklubi järjestää opetusta ja kilpailuja jujutsun hokutoryo-tyylisuunnassa, jonka on kehittänyt suomalainen Soke Auvo Niiniketo. Hokutoryu jujutsu on hyväksytty kaikissa isoissa kansainvälisissä järjestöissä omaksi tyylisuunnakseen. Suomessa hokutoryo jujutsu kuuluu jujutsun suosituimpiin tyylisuuntiin, jossa järjestetään usein kilpailuja ja leirejä eri tasoisille harrastajille.

  • Järjestöt keskittyvät pääosin harrastetoimintaan
  • Brasilialaisessa jujutsussa usein kilpailuja
  • Kilpailuja ja leirejä myös hokutoryo jujutsussa

Ikivanhat perinteet elävät nykyajan moderneissa kamppailulajeissa

Ei ole olemassa mitään yhtenäistä kokonaisuutta tai lajia, jota voitaisiin nimittää jujutsuksi. Kyseessä on pikemminkin yleisnimitys japanilaisille, aseettomille lähikamppailulajeille, joista jujutsun eri tyylisuunnilla on omat tulkintansa. Perinteisen jujutsun pohjalta on syntynyt useita eri kamppailulajeja. Yhteistä niille on se, että vastustajaa ei pyritä vahingoittamaan ja liiallista voimankäyttöä vältetään. Lajista löytyy lyöntejä ja potkuja, mutta niitä ei erityisesti korosteta, koska isompaa vastustajaa on vaikea voittaa iskuilla.

Erityisesti pääkaupunkiseudulta löytyy useita seuroja, jotka tarjoavat harrastusmahdollisuuksia kaiken ikäisille jujutsun eri lajeissa. Valtaosa kilpailutoiminnasta järjestetään brasilialaisessa jujutsussa, joka on yksi tunnetuimmista ja eniten harrastetuimmista jujutsun tyylisuunnista Suomessa. Suomen jujutsuliitto korostaa haluavansa tarjota turvallista harrastetoimintaa, jonka tavoitteena on monipuolinen liikunta hyvässä seurassa ja itsepuolustustaitojen kehittäminen. Vielä tänään 2010-luvulla lajitoiminnan punaisena lankana toimivat muinaisen Japanin vanhat traditiot: kurinalaisuus sekä mielen ja kehon yhteistoiminta.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *